Jalka- ja alaraajoissa esiintyvät kivut ovat monille tuttu asia, mutta niiden aiheuttajat ja hoitomuodot eivät ole niin tunnettuja. Tästä voit lukea, minkälaisiin asioihin ja vaivoihin jalkaterapialla voidaan vaikuttaa.
Jalkaterapiassa kartoiteaan alaraajojen tilannetta. Jos kipu, jäykkyys tai väsyminen jaloissa ovat osana arkipäivääsi ja ne haittaavat työtä sekä harrastuksia, kannattaa asiaa tutkituttaa jalkaterapiassa. Kartoitamme alaraajojen kokonaistilannetta, sekä rakenteellista että toiminnallista tilannetta. Teemme myös kävelyn ja juoksun arviointia. Annamme kuntoutus- ja kotiharjoitteluohjeet. Monesti alaraajojen ongelmiin saa helpotusta yksilöllisillä tukipohjallisilla, aktiivisella harjoittelulla ja oikeilla jalkinevalinnoilla.
Oletko miettinyt kävelyäsi?
Kävely on liike, jonka toistat useasti päivässä. Se onkin merkittävä osa päivän kokonaisrasituksessa, joten on tärkeää ylläpitää kävelykykyä.
Helsingin jalkaterapiassa olemme erikoistuneet kävelyn ja jalan toiminnan tutkimiseen sekä hoitoon. Jalan virheellinen toiminta voi usein aiheuttaa vaivoja polvissa, lonkissa, selässä ja jopa hartioissa. Kävelytekniikkaa on hyvä kartoittaa, jos jaloissa on kipuja tai virheasentoja, koet tasapainon heikentymistä tai olet muuten vain kiinnostunut kävelytekniikasta. Se on myös tärkeää leikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa.
Varaa aikasi jalkaterapiaan, niin kartoitamme jalkojesi tilanteen ja ohjaamme kävelytekniikkasi parantamisessa. Saat myös yksilölliset kotiharjoitteluohjeet.
Jalkaterapia eri sairauksien hoidossa
Diabetes, reuma, nivelrikko ja psoriasis ovat tyypillisiä sairauksia, mitkä aiheuttavat muutoksia alaraajoissa ja iholla.
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes altistaa neuropatialle. Neuropatia heikentää jalkojen suojatuntoa, mikä altistaa heikosti paraneville jalkahaavoille. Se aiheuttaa myös lihasten ja jänteiden surkastumista sekä nivelten liikerajoituksia, minkä seurauksena jalkoihin syntyy virheasentoja, iho kovettuu ja altistuu haavaumille.
Lasten ja nuorten jalan ja alaraajan ongelmat
Lapsilla ja nuorilla tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisempiä alaraajoissa kuin yläraajoissa. Nilkan nyrjähdykset sekä polvilumpion sijoiltaan menot ovat tyypillisiä liikuntavammoja. Osgood Schlatter, Severin tauti, rakenteellinen "lättäjalka", käveleminen varpaillaan tai jalkaterät sisäänpäin saattavat vaatia asiantuntijan apua.
Sisäänkasvavat kynnet ovat myös ikävä vaiva liikkuvalla nuorella. Ensimmäisenä on syytä tarkistaa kenkien sopivuus ja kynsien leikkausmalli.
Plantaarifaskiitti /-faskioosi, kantapään kivut
Kantapään kivut ovat yleisiä vaivoja ja niiden syyn selvittäminen on tärkeää. Yleinen syy on plantaarifaskiitti, joka on jalkapohjan jännekalvon rappeuma. Lisääntynyt tavallista suurempi jalkaterän rasitus tai ponnistus voivat aiheuttaa rappeutumista. Altistavia tekijöitä ovat jalkaterän virheasennot, pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen, ylipaino ja vääränlaiset kengät. Muita kantapään kivun syitä ovat limapussien tulehdukset, kantaluun alla olevan rasvapatjan kiputila ja rasitusmurtuma. Tärkeää hoidossa on keventää kantapään alue ja välttää rasitusta, jossa kipu on syntynyt.
Säären- ja pohkeen alueen kiputilat ja tendinopatiat, "penikkatauti", akillesjännevaivat
Säären alueen vaivoista yleisin on säären lihasaitio-oireyhtymä eli penikkatauti. Säären lihaksia ympäröivä kalvo ei anna myöden lihasten kasvaessa tai turvotessa ja aiheuttaa näin kivun sääriluun sivulle. Lepo, jalkaterän asennon parantaminen, keskivartalon ja lantion alueen lihasten vahvistaminen ja sitä kautta alaraajan asennon ja kävelyn paraneminen, venyttelyt, mahdollinen kipulääkitys ja manuaaliset hoidot (hieronta ja faskiakäsittely) voivat edistää penikkataudin paranemista.
Akillesjänteen tulehduksessa akillesjänne tuntuu aralta ja kipua tuntuu liikkuessa ja venytyksessä. Kipu voi oireilla myös ylempänä pohkeessa. Rasitusta tulee välttää. Akillesjännettä on syytä vahvistaa eksentrisillä harjoitteilla. Myös uinti, vesijuoksu ja pyöräily voivat olla hyväksi.
Vaivaisenluu
Vaivaisenluu syntyy, kun isovarvas kääntyy kohti pienempiä varpaita. Ensioireina voi olla rasituskipu tyvinivelessä, tulehdus ja turvotus. Monesti ajatellaan, että vaivaisenluu syntyy vain epäsopivien kenkien käytöstä. Muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä on myös jalkaterän rakenteelliset ja geneettiset vaikutukset, trauma tai sairaus (esim. nivelreuma). Vaivaisenluun hoidon tavoitteena on estää sen paheneminen. Hoitona käytetään usein vaivaisenluuta oikaisevaa yksilöllisesti valmistettua silikonista varvasortoosia. Oikaisijoita löytyy myös tehdasvalmisteisina. Tärkeää on myös vahvistaa varpaiden ojentaja-koukistajalihasten sekä loitontaja-lähentäjälihasten toimintoja. Tukipohjallisten tarpeen arviointi ja kenkien sopivuuden tarkistaminen on syytä tehdä.
Vasaravarpaat
2.-4. varpaiden koukistuessa kärkinivelistään, syntyy vasaravarvas. Tähän liittyy usein myös päkiän nivelten laskeutuminen. Vasaravarpaisuus liittyy usein korkeakaariseen jalkaterään, kampurajalkaan, neuropatiaan ja neurologisiin sairauksiin, mutta on myös olemassa mekaanisia aiheuttajia. Varvasortoosi ja päkiän asentoa korjaava pohjallinen ovat oleellisia osia vasaravarpaiden hoidossa. Liikkuvia vasaravarpaita hoidetaan hieronnalla, mobilisoinnilla, venyttelyllä sekä jalkaterän lihaksia vahvistavalla jumpalla. Varpaiden jäykistyessä vasaravarvasasentoon, sovelletaan oireiden mukaista hoitoa.
Räätälinpatti, pikkuvarpaan vaivaisenluu
Pikkuvarvas kääntyy sisäänpäin, kiertyy ja koukistuu. 5. jalkapöydänluun tukeminen, kinesionteippaaminen sekä jalkaterän lihastasapainon palauttaminen ovat osana hoitoa.
Päkiän alueen kivut
Päkiän leveneminen ja laskeutuminen aiheuttavat monesti kipuja päikiän alueelle jalkaterän kuormittuessa virheellisesti. Myös yllä mainitut asiat ovat yhteydessä päikiässä tapahtuviin muutoksiin. Levenemisen ja laskeutumisen myötä jalkapöydänluiden päät kuormittuvat virheellisesti ja luiden alle kehittyy kovettumaa tai känsiä. Myös hermopinteet, Mortonin neurooma sekä nivelrikko ovat tyypillisiä päkiän alueen kivunaiheuttajia. Hoitona päkiän pehmusteet, paineen siirto esim. pohjallisella, päkiää tukevien pienten lihasten vahvistaminen ja mahdollisten kovettumien ja känsien poisto.
Kovettumat / känsät
Voidaan poistaa mekaanisesti ja kivuttomasti. Kovettumat ja känsät yleensä johtuvat jalkaterän virheellisestä asennosta ja kuormittumisesta. Tukipohjallisilla, suojilla ja pehmusteilla, säännöllisellä jalkojen ihon rasvauksella, oikean kokoisilla ja mallisilla kengillä sekä jalkaterien pienten lihasten vahvistamisella voidaan ehkäistä kovettumien ja känsien syntymistä.
Syylät
Syylä on hyvänlaatuinen ihokasvain, mikä on papilloomaviruksen aiheuttama. Jos syylä on kuormitusalueella ja aiheuttaa kipua, se on syytä hoidattaa.
Sisäänkasvanut kynsi
Kuperanmallinen kynsi, vauriotaustainen tai huolimattomasti ja liian lyhyeksi leikattu kynsi, voivat johtaa kynnen painumisen ja kasvamisen ihon sisään. Tämä aiheuttaa yleensä kynsivallintulehduksen. Monesti pelkkä antibioottikuuri ei auta, vaan kynsi vaatii mahdollisen kynsipiikin poistamisen, kynsiuurteen siistimisen ja kynnen kulman eristämisen esim. kuitukankaalla. Joissakin tapauksissa, jos kynsi jatkuvasti kasvaa sisään ihoon, voi apu löytyä kynttä oikaisevasta jousesta.